Kotimaiset ksylitolipastillit

maanantai 6. huhtikuuta 2020

Muistakaa suojautua, mutta miten?

Varmuusvarastot on käytössä. Tilauksia on eripuolille maailmaa tehty, mutta mutta.....ja vielä kerran mutta. Moni muukin maa niitä suojavarusteita tarvitsee. Emme ole tässä yksin.
Suomessa kaikki suojaimet taitavat mennä suoraan erikoissairaanhoitoon, ja menevätkin. Ei se mitään, siellä niitä todella tarvitaan. Hienoa, että hoitajat pystyvät itsensä suojaamaan, ja siten varmistuu, että kaikki potilaat saavat hyvää hoitoa.

Mutta miten perusterveydenhuollossa voidaan ehkäistä ihmisten joutumista erikoissairaanhoitoon, kun ei ole niitä suojaimia millä koittaa hillitä viruksen leviämistä, niitä ei yksinkertaisesti vaan ole.

Itse koen erittäin tärkeäksi, että pystyisimme ihan perusterveydenhuollossa ehkäisemään sitä viruksen leviämistä. Minimoimaan esimerkiksi niiden ikäihmisten sairastumisen ja tietysti kaikkien riskiryhmiin kuuluvien. Ja ehdottomasti myös varmistamaan hoitajien turvallisen työskentelyn, myös siellä perusterveydenhuollossa. Ja sen mahdollistaisi ainakin jotenkin se, että olisi niitä maskeja käytettävissä.

Ristiriitaista ohjeistusta on tullut siitä, että suojaimia pitää käyttää kaikissa asiakas kontakteissa, mutta ei sitten kuitenkaan ihan kaikissa tarvitse. Mielestäni niitä joko pitää käyttää tai sitten ei. Ei voi olla joko tai ohjeita. Muuttuvatko ohjeet sen mukaan onko suojaimia saatavilla vai ei?

Sitten kovasti risoo sellaisen ilmiön huomaaminen, että kun kaupassa on asiakas kassalla. Kirurginen suu-nenäsuojus mekein oikein puettuna. Kassalle tullessa maski vedetään sitten siihen kaulalle, että voi puhua, ja pahimmassa tapauksessa päästää ne pöpöt valloilleen siihen kaupan kassalle. Ja ai että kun pöpöt valtaavat sen maskin sisäpuolen. Eihän sitä kaulaa ole mitenkään suojattu, eli siihenhän ne lentelevät pöpöt on kiinnittyneet. Maskin kun kaulalle laittaa, niin heti on maskin kasvopuoli eli se sisäpuoli kontaminoitunut. Ja ei kun takaisin naamalle ja siitä maskistahan on sitten hyvä hengitellä suoraan itseensä  niitä pöpöjä. Ja tässä kohtaa ei enää haittaa vaikka se maski jää hieman puolitiehen, eli vain suun peitoksi. Onhan sitä nyt helpompi hengitellä kun nenä jää maskin ulkopuolelle.

Julkisuudessa on kovasti ollut juttua myös niistä itse tehdyistä suojaimista. Virkatuista ja ommelluista. Onko niistä apua vai ei. Muutama viikko sitten se oli ehdoton EI. Ja nyt muutaman päivän aikana onkin kanta muuttunut siten, että kun niitä vain oikein käyttäisi, niin kyllähän ne suojaisi. Eli jos on oikea ja aseptinen käyttö niin hyviä ovat. Samoin on muuttunut esimerkiksi huivien käyttö suun edessä. Aikaisemmin siitä ei ollut mitään hyötyä, mutta nyt sekin auttaa.

Ota tästä nyt sitten selvää.

Sitten vielä se, että yksityis asiakkaat saavat apteekista ostaa paketin maskeja, ainakin joistain apteekeista. Mutta vain yksi paketti per asiakas. Jos apteekit on niitä suojia saanut jostain tilattua, miksi niitä ei voi myydä isommissa erissä vaikka vanhusten hoitolaitoksiin. Siellä niille olisi ammattilaiset käyttäjät, ja niistä olisi oikeasti hyötyä.

Uskon meidän kaikkien hoitajien keskuudessa olevan kovaa ahdistusta siitä, minkälaisessa suojauksessa sitä hoitoa olisi turvallista antaa.Se tietysti riippuu hyvin pitkälti siitä, minkälaisessa paikassa on töissä. Tällä hetkellä mennään sen mukaan mitä työnantaja ohjeistaa.

Mutta kyllä me hoitajat yhdessä tästä selviämme. Zsemppiä ja jaksamista kaikille hoitotyön tekijöille ja anteeksi tämä purkaus. Perhanan maskit tai paremminkin niiden vähyys.

Ja TÄSTÄ suoraan THL:n sivuille, jossa oikeaa tietoa.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Koronavirus ja niin Suomi hiljenee

Hiljaista on .... taitaa kaikkialla olla hieman odottava tunnelma, mitähän seuraavaksi. Ainakin tuolla ulkomaailmassa on hiljaista, somessa ja medioissa on kyllä toisin. 
Kukaan ei oikeastaan tiedä mitä tulee tapahtumaan. Välillä somessa törmää hyvinkin vahvoihin ja kantaaottaviin kirjoituksiin, mutta toisaalta taas aika varovaisiin. Mitähänä kaikkea mahdollista meidän ihmisten päässä tällä hetkellä liikkuu. 

Muutamalta taholta olen kuullut ja lukenut ajatuksia, että mitäs nyt kun ihmisiä ei juurikaan ulkona liiku, niin valtaako villieläimet kaupungit. Eräässä some postauksessa oli kerrottu oudolta tuntuva tuntemus siitä, kun yövuorossa oli kuulunut susien ulvontaa. Aika jännää, että tällaisia ajatuksia nousee päähän. Mutta tottahan se on kun ei ole ihmisiä liikkeellä niin toki ne eläimet käyttää tilaisuuden hyväksi ja tulee tutustumaan, josko saisi omaa reviiriään laajennettua. Mutta tässä kohtaa taas se maalaisjärki käyttöön. Ei ne eläimet sieltä ihan pian rohkene ihmisten ilmoille .... luulisin. Noh tämä on varmaankin niitä pienimpiä murheita tällä hetkellä.

Veikkaus on sulkenut pelikoneet. Liikuntapaikat on kiinni. On kuulunut keskustelua kauppakeskuksista,  miksi ne ei ole mennyt kiinni. Kauppakeskuksessa olisi hyvä käydä ruokakaupassa, kun siellä on tilaa väistellä. Jossain isoissa kaupoissa oli ostoskorit otettu pois käytöstä, jotta niillä kärryillä saadaan turvavälit kuntoon. Mutta onko niistä turvaväleistä mitään hyötyä? 

Minun jos pitää kauppaan mennä, niin menisin mieluiten juuri siihen itsepalvelukassaan ja isoon markettiin. Siinä parhaimmassa tilanteessa ei tarvitse koskea kuin niihin ostamiini tuotteisiin. Maksaa voi vain korttia vilauttamalla olettaen, että loppusumma on sitä luokkaa, että vilautus riittää. Näin jäisi minun ostoksista yksi käsikosketus välistä. Ei tarvitsisi miettiä kuinka hyvin juuri tämä kassaneiti/herra on omasta käsihygieniasta huolehtinut. Ennemmin olin huolissani niistä ravintoloista ja kuppiloista. Ravintolassa jos ei itse, niin sitten joku toinen kyllä jossain vaiheessa liimautuu iholle. Mutta hyvä, että niidenkin ovet nyt todennäköisesti sulkeutuvat, kun ne on vaan niin vetovoimaisia paikkoja.

Sitten on paljon puhututtanut tuo ison kauppakeskuksen avajaiset Helsingissä. Tässä kohtaa ensimmäinen oma ajatus oli, että melko vastuutonta kauppakeskuksen johtajalta. Kyllähän sen tietää, että Suomalaiset ei voi tällaisia vastustaa. Okei ilmaisten ämpärien jakaminen oli peruttu, mutta kuinka moni sai siitä tiedon? Pakko mennä tarjousten perässä kun kerran halvalla saa. Siinä kohtaa ei mitään viruksia ajatella. Mutta olisi mielenkiintoista tietää oliko tuolla avajaisissa mahdollisesti viruksen kantajia, jotka ehkä tietämättään on sitä päässyt levittämään. Ja pahimmassa tapauksessa, jos joku sieltä on hyvät tarjoustuotteet saanut ostettua ja kaupanpäälle vielä koronaviruksen. Siinä kohtaa tulee varmaan mietittyä, jos enää kykenee, että oliko sinne meneminen oikeasti sen arvoista. Mielenkiintoista tässä on se, että julkisuudessa ei montaa päivää tästä puhuttu, vaan kohu hiljeni melko pian. Huomaa, että jatkuvasti tulee uutta mietittävää.

Käännettynä tuota kauppakeskus asiaa toisin päin... entä jos kauppakeskukset sulkevat ovet kokonaan. Aika paljon jäisi taas ihmisiä ilman työtä. Ja onhan siellä kauppakeskuksessa yleensä isot ruokakaupat ja ne apteekit. Nyt kauppakeskusten asiakkaiden pitäisi olla valveutuneita ja välttää niissä käymistä jos ei ole aivan pakko. Ja jos on pakko niin onko se mentävä just silloin kun kaikki muutkin menevät. Vaikeita asioita ja kumpa  vaan me jokainen osattaisiin ajatella asioita monelta eri kantilta.

No nyt on sitten Uusimaa eristetty. Se on mielestäni hyvä asia jos vain sillä saamme hidastettua viruksen etenemisen. MUTTA koronavirus on jo koko Suomessa, joka kolkassa. Ja ihmettelen vaan, että miksi vielä Ruotsista pääsee Suomeen? Eikö olisi viisasta nyt sulkea myös Ruotsi-Suomi rajaliikenne tuolla Suomen pohjoispäässä? Ja vielä pikaisesti.

Tänään on ollut hetki, kun on päässyt sinne luontoon, ihan vaan itsekseen ja nauttien auringosta.

Tässäpä oli taas pieniä auringonpaisteessa heränneitä ajatuksia.

Kiitos, että jaksoit lukea. Saa kommentoida ja jakaa.



sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Onkohan se jo mulla - kunhan järki pysyisi päässä

Välillä sitä miettii, että kun ei tarvitsisi niin kovasti muita ajatella, pysyisi vaan kotona, kuinka se saattaisi olla helpompaa. Tässä kohtaa joku varmaankin ajattelee, että itsepähän olet ammattisi valinnut, kyllä ja sitä en kadu. 
Mutta ymmärän kyllä, että ei se etätöiden tekeminenkään helpoin vaihtoehto ole ainakaan kaikille. Jos vaikka opettajia miettii, etäopetusta erinäisin tietoteknisin keinoin. Sitten kun siinä mahdollisesti on vielä ne omat lapset joita pitäisi tukea uuden ja oudon tilanteen hyväksymiseen. Saattaa ottaa koville.

Itse en koronavirusta pelkää omalla kohdallani, uskoisin kestäväni sen. Mutta se ajatus kun miettii, että mitä jos minä sitä tautia jollekkin toiselle levittäisin. Tartuttaisin vaikka juuri sen oman diabeetikon tai sen elämänhaluisen hieman heikon mummon tai papan. 
 
Useaan kertaan päivässä ja vielä useammin työpäivän jälkeen kotona, hiipii takaraivoon ajatuksia ”onkohan se mulla….” ”onkohan mun kurkku kipee…. ihan ku olis kuumetta” "taitaakohan vähän yskittää....". Onneksi ainakin vielä, on se terve järki kuitenkin reippaasti päänsä nostanut ja tuumannut, että kyllä sinä kroppa sitten tunnet jos oikeasti tulet kipeäksi, ei se kuulostelu tee muuta kuin riko pääkoppaa. Tällaisten ajatusten kanssa kun pitempään joutuu kamppailemaan, niin se on todellakin henkisesti rasittavaa. Tähän kun välillä saisi ajatuskatkon.

Yksi keino ajatuskatkoon voisi olla vaikka liikuntatuokio kotona. Ainakin tuolla Elixian sivuilla on ilmaisia valmiita harjoitus ohjelmia. Ainoa mikä niissä itseäni hieman haittaa on se, että ne on englanninkielisiä, ainakin ne pätkät mitä olen jo ehtinyt katsoa. 
Tästä https://www.elixia.fi/harjoittelu/live-stream-ja-online-training/ pääset kurkkaamaan josko sinulle löytyisi sieltä jotain mukavaa tekemistä.
Ja yksi suosikki rentoutuminen on tietysti se metsässä oleilu. Luonnossa liikkuminen on vaan niin rentouttavaa. Ja metsään menohan tietysti edellyttää, että sellaiseen on mahdollisuus. Ja pitää vielä jaksaa itsensä sinne raahata. Mutta on se raahautuminen vaan sen arvoista, että kyllä kannattaa.

Pysy kuulolla :)


lauantai 21. maaliskuuta 2020

Sairaanhoitaja ja koronavirus – ylimääräistä tuskaa ja hikeä



Maailmassa riehuu koronavirus tappaen ihmisiä. Suomessa on otettu valmiuslaki käyttöön ja erinäisiä ohjeita kansalaisille asetettu. Ohjeiden ja suositusten tarkoituksena on suojella riskiryhmiä. Ikäihmisiä sekä jotain perussairautta sairastavia, esimerkiksi diabetesta, astmaa tai verenpaine- ja sydänsairautta sairastavia. Ohjeiden takoituksena on hidastaa taudin etenemistä, jotta Suomen terveydenhoito pystyisi parhaalla mahdollisella tavalla vastata mahdollisten vakavasti sairastuneiden hoitamiseen.

Ikäihmiset eli yli 70 vuotiaat on ohjeistettu pysymään kotonaan ja välttämään ihmiskontakteja. Kaikki työssäkäyvät jotka pystyy, niin kotiin tekemään etätöitä. Yli kymmenen hengen ryhmäkokoontumisia pitää välttää. Kouluja on suljettu. Matkalta tulleet joutuu kahden viikon karanteeniin. Ja nyt myös Suomen rajat on sitten suljettu ainakin turistimatkailulta. Aikamoista touhua ja vaikuttaa kaikkien Suomalaisten elämään. Ja vain yksi saakelin virus.

Ammattina sairaanhoitaja

Olen ammatiltani sairaanhoitaja, ja myös tiimiesimies. Oma lapseni kuuluu riskiryhmään koska sairastaa ykköstyypin diabetesta, minulla on myös lapsenlapsia sekä oma äiti jo 91 v.
Työssäni minä ja muut hoitajat, siivoojat ja keittiöhenkilökunta, työkaverini ja kollegani, hoidamme päivättäin juuri niitä ikäihmisiä. 
Haluan ja pyrin työssäni toimimaan siten, että heillä, juuri niillä ikäihmisillä olisi mahdollisimman hyvä olla. Ja haluan, että myös yksikkömme hoitajat niin toimivat, ja kyllä todella toimivatkin. Kiitos siitä heille. Haluan myös, että yksikkömme hoitajat jaksavat eivätkä saa liian isoa taakkaa kannettavaksi. Kaikkien meidän terveys on erittäin tärkeää, niin sinun kuin minunkin.

Ensimmäinen iso asia monien joukossa mikä suoraan vaikuttaa työhöni on se, että vierailut kiellettiin ikäihmisten palvelutaloihin. No jokunen mummo ja pappa ei siitä juuri välitä, kuka mistäkin syystä. Mutta sitten on ne kenen luona useamman kerran viikossa omaiset ja ystävät käyvät vierailemassa. Heille, sekä vanhuksille että läheisille, tämä on äärimmäisen raskasta aikaa, vaikka vasta muutama päivä mennyt. Nähtäväksi jää miten tämä kehittyy.

Ilokseni olen huomannut, että omaiset eivät ole ovenripaa kiskomassa, eikä ole vihaisia puheluita tullut, kuin ehkä yksi tai kaksi, mutta niitä en laske. Pitää osata huomioida myös omaisten ehkä tiedostamaton tuska tai pelko. Löytyy omaisista myös auttavia käsiä. Eräs omainen tarjoutui tulemaan apuun mikäli henkilökunnasta on pulaa, kyllä hän jotain osaa tehdä, auttaa vaikka ruokailuissa. Tämä lämmitti sydäntä ja toi pienen valon pilkahduksen raskaaseen arkeen valtavan tietotulvan ja ahdistuksen keskellä.

Pari viimeistä viikkoa on ollut todellista tietotulvaa sähköpostin merkeissä. Toimintaohjeet muuttuvat lähes päivittäin. Koko ajan koitan olla hieman edellä, ajatellen että mitä sitten jos tapahtuu näin tai noin. Mikä on viisain ja turvallisin keino tehdä tätä työtä. Pitää ajatella työntekijöitä, asukkaita ja myös omaisia, viranomaisia unohtamatta. Vielä olen melko hyvin kollegoiden kanssa pysynyt tietotulvan matkassa ja pystynyt suodattamaan omaan työhöni vaikuttavan tiedon ja uudet toimintamallit. Myös hoitajat olen pystynyt pitämään melko hyvin kartalla.

Henkinen väsymys

Mutta kyllä joka ilta kotiin tullessa on aikamoinen väsymys ollut, lähinnä kuitenkin henkinen väsymys. Töissä sitä väsymystä ei onneksi huomaa, vaan paineen alla on tehokasta tehdä hommia, ainakin hetkellisesti. Nyt paineet on vaan sellaiset, että kukaan ei tiedä miten tämä etenee ja kuinka pitkään kestää. 
Vaikka työasiat normaalisti töistä lähtiessä jätän sinne töihin, se on meinaan mahtava kyky sitä kannattaa opetella ja harjoitella, niin koko matkan autoa ajaessa, noin tunti aamulla ja tunti illalla mietin, että mitähän seuraavaksi. Kotona kun avaa telkkarin, mitäs muuta sieltä tulee kuin asiaa koronasta, ja pitäähän se katsoa jos jotain oleellista hoitotyöhön vaikuttavaa tulee esille. Facebookin kun avaa niin kyllä sielläkin melko pian koronaan liittyvään törmää. Onneksi ainakin vielä saan yöt nukuttua.

Ai että suututtaa

Eräänä iltana meinasi sitten hermo mennä totaalisesti. Illalla selailin Facebookkia ja törmäsin jonkun linkittämään Iltalehden artikkeliin, jossa kerrotaan kuinka yli 70 vuotiaat kritisoivat heidän rankaisemista koronan vuoksi. Hei HALOO… Heille on asetettu velvollisuus pysyä erillään ihmiskontakteista eli pysymään karanteenia muistuttavissa oloissa.
Jos henki lähtee – niin ei voi mitään”. Voi hyvänen aika kun on itsekästä ajattelua. Nyt koitetaan tietyillä rajoituksilla hidastaa viruksen massiivista etenemistä, jotta terveyden huolto pystyy vastaamaan mahdollisten kriittisesti sairastuneiden hoidon tarpeeseen. Että kaikki ei tarvitsisi samaan aikaan sitä mahdollista tehohoitoa.

Ja niitä kriittisesti sairastuvia voi todellakin olla muutkin kuin vain ikäihmiset. Miksi ihmeessä osa ikäihmisistä ei voi ajatella omaa napaa pidemmälle. Ja pahimman mahdollisen skenaarion tapahduttua, miten sitten suu pannaan kun sen ikäihmisen oma lapsi tai lapsen lapsi sairastuu ja ei olekkaan paikka missä hoitaa, kun ei välitetty silloin kun olisi pitänyt. Muualla maailmassa missä tauti on jo ihmisiä tappanut tiedetään, että kaikki kuolleet ei ole niitä ikäihmisiä, vaan juuri niiden ikäihmisten lapsia. Ajatelkaa nyt helvetti muutakin kuin itseänne. Hävetkää, minkälaista läheisrakkautta tai siis sen puuttumista nuoremmille opetatte.

Ja heti perään, anteeksi te kaikki, jotka parhaanne mukaan toimitte kuten viranomaiset ohjeistaa toimimaan. Eli nyt viha kävi niitä ihmisiä kohtaan, jotka vähät välittää muiden terveydestä.

TÄSTÄ pääset suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille jossa on oikeaa tietoa koronavirukseen liittyen. Kannattaa käydä lukemassa.

Juuri kun tätä postausta olen julkaisemassa, niin THL:n sivuille oli päivitetty tieto, että ensimmäinen koronavirukseen sairastunut ihminen on kuollut.